Kuulumisia Cirkosta. Uutisia, tunnelmia, näkemyksiä.

9.12.2016 | Blogi | Cirko

Cirkon ohjelmistoa suunnitellaan kolmen vuoden syklillä

Riku Lievonen. Kuva: Johanna Mäkelä

Toiminnanjohtaja Riku Lievosella on selkeä suunnitelma Cirkon toiminnasta seuraavien vuosien ajalle. Näin hän avasi Cirkon visiota keskustelussa Sirkuksen tiedotuskeskuksen Johanna Mäkelän kanssa marraskuun alussa:

Residenssihaku avoinna aina syyskuussa

”Cirkolla on kaksi päätehtävää: residenssitoiminta ja esitystoiminta. Residenssitoiminta tapahtuu pääasiassa omassa talossa ja siihen valitaan työryhmät avoimen haun kautta. Juuri nyt on päättynyt haku kaudelle syksy 2017–kevät 2018. Residenssihakujen sykli tulee jatkossakin olemaan se, että aina elo-syyskuussa on auki haku seuraavien vuosien syksy- ja kevätkausille.

Residenssihakumme on kansainvälinen, mutta pääsääntöisesti residenssiin valikoituvat ryhmät ovat Suomesta. Tämä johtuu siitä ymmärrettävästä syystä, että koska emme pysty maksamaan residenssiajalta korvausta emmekä majoituksia, niin kynnys tulla ulkomailta työskentelemään Helsingin kaltaiseen paikkaan on korkea. Tämä koskee tietysti myös kotimaisia toimijoita.

Viime kierroksella meille tuli ripaus alle 50 hakemusta. Nyt päättyneessä haussa hakemuksia tuli reilu 30. Residenssiohjelman valinnoista vastaa Cirkon oma tiimi. Emme käytä ulkopuolisia taiteellisia neuvonantajia.

Residenssi tarkoittaa työskentelytilaa. Emme pysty tarjoamaan harjoitusajalta rahallista korvausta, mutta tilan lisäksi pystymme tarjoamaan teknistä ja taiteellista konsultaatiota. Tekninen konsultointi tarkoittaa sirkustekniikan, riggausten ja kiinnitysten osalta erillisiä ratkaisuja. Uutta on se, että nyt pystymme tarjoamaan myös ei-projektiluontoista taiteellista konsultaatiota ja neuvonantoa siinä määrin kuin residenssiryhmät haluavat käyttää tuottajamme Jarkko Lehmuksen osaamista. Tämän vuoden ajalta saamamme kokemus taiteellisesta konsultaatiosta on, että ryhmät ovat ottaneet sen hyvin positiivisesti vastaan. He ovat ilahtuneet saamistaan kysymyksistä ja myös teoreettisemman lähestymistavan tarjoamisesta. Tästä tulee olemaan hyötyä varsinkin ammatillisen uransa alkuvaiheissa oleville taiteilijoille. Aikaisemmin Cirko on tarjonnut ulkopuolisia mentoreita erillisrahoituksen turvin, mutta perusresidenssimallissamme sellaista ei ole.

Cirkon residenssiin valitaan keskimäärin 15 ryhmää vuodessa. Valinnoissa pyritään huomioimaan eri tuotantovaiheessa olevia teoksia, kentän moninaisuutta, eri sirkuslajeja sekä taiteilijan urallaan eri vaiheissa olevia tekijöitä. Suoranaisesti residenssiin valikoituminen ei johda siihen, että teos esitettäisiin Cirkon kausiohjelmassa. Kausiohjelmiston valinnat tehdään erikseen. Jos teos halutaan myös kausiohjelmistoon, sille voidaan rakentaa loppuvaiheen residenssijakso ennen esitysperiodia.

Esitystoiminta sisältää kausiohjelmiston ja kohokohtia

Toimintamme toinen puolisko on esitystoimintaa. Seuraavan kolmivuotiskauden 2016–18 ajan sitä tehdään samalla rakenteella. Se muodostuu kevään ja syksyn kausiohjelmasta, joka pitää sisällään kohokohtia, jotka ovat festivaaleja tai tapahtumia. Ohjelmistossa voi olla niin kotimaisia teoksia kuin kansainvälisiä vierailujakin.

Yksi kohokohdista on tietenkin toukokuinen Cirko-festivaali. Cirko-festivaalia ei tehdä erillisen teeman ympärille, vaan festivaali pyrkii olemaan uusien tuotantojen näyteikkuna ja paikka mielenkiintoisimpien uusien tuotantojen esittämiselle festivaalikontekstissa. Kansainvälisten teosten osalta festivaali pyrkii tuomaan Helsinkiin sellaisia ryhmiä, joita ei ennen ole täällä nähty tai jotka muuten koetaan mielenkiintoisiksi ja perustelluiksi esittää.

Elokuun ensimmäisenä viikonloppuna on katusirkukselle omistettu tapahtumapäivä StreetCirk, joka tänä vuonna pidettiin Kallio Block Partyn yhteydessä 3. linjalla. Kolmas kausiohjelmiston kohokohta on taiteiden välissä oleva What the Cirk? -minifestivaali. Se kyseenalaistaa esittävän taiteen totuttuja raja-aitoja. What the Cirk? tehdään kolmen vuoden ajan viestintäyhteistyönä Baltic Circle -festivaalin kanssa niin, että molemmilla festivaaleilla on oma ohjelmistonsa, joista viestitään ja markkinoidaan yhdessä. Tavoitteena on madaltaa uuden kokemisen kynnystä. Ohjelmisto on suunnattu kokeneemmalle katsojalle.

Esitystoiminta levittäytyy myös Suvilahden ulkopuolelle

Cirko järjestää enenevässä määrin esitystoimintaa myös oman talon ulkopuolella. Yksi syy siihen on, että oma näyttämömme on liian pieni isommille tuotannoille. Esitystoimintaa tarjoavilla taloilla on myös erilaiset profiilit ja ne houkuttelevat erilaisia yleisöjä. Esimerkiksi tavoitteenamme tanskalaisen Kristján Ingimarsson Companyn Blam! -esityksen tuomisessa tammikuussa Aleksanterin teatteriin, on saavuttaa esityspaikan ja helpommin lähestyttävän teoksen kautta uusia yleisöjä sekä sirkukselle että Cirkolle. Muualla tapahtuva esitystoimintamme rakentaa vahvaa linkkiä Cirkoon kattobrändinä: Kun haluat nähdä parhainta kotimaista tai kansainvälistä nykysirkusta Helsingissä, mene Cirkon sivuille ja sieltä löydät informaation, missä nykysirkusta esitetään ja minkälaisille yleisöille. Rohkeus kokeilla uusia esittävän taiteen muotoja kasvaa, kunhan saa ensisysäyksen.

Suvilahden alue on helposti lähestyttävä osalle kaupunkilaisista, tietylle sukupolvelle ja lähialueen asukkaille, mutta suurelle yleisölle Suvilahti on edelleen vieras ja hankalammin tavoitettava kohde. Vaikka tekisimme omassa talossamme ns. suurelle yleisölle suunnattua ohjelmistoa, ei yleisö todennäköisesti vielä löytäisi tänne. Mutta he löytävät tiensä helpommin jollekin toiselle kaupungin näyttämöistä. Tilanne tietysti tulee muuttumaan, kun Suvilahden ja lähialueen isot rakennushankkeet valmistuvat.

Sirkusala kehittyy sisältäpäin, kun annetaan tilaa erilaisille teoskonsepteille ja -muodoille, kuten paikkasidonnaisille teoksille. Viime elokuussa Vallisaaressa esitetty Metsä-projekti esimerkiksi oli kaupunkikävely, joka tapahtui metsässä akrobatian keinoin. Cirkon tuotannot tapahtuvat siellä, mihin teosten sisällöt meidät johdattavat. Omassa talossa tehdään sellaiset tuotannot, jotka sopivat mittakaavaltaan tänne sekä tämän alueen imagoon. Tänä vuonna meillä on yhteensä 20 esitystuotantoa eri muodoissaan. Ensi vuoden esitystoiminnan mittakaava on 20–23 tuotantoa, ja niistä noin puolet tulee tapahtumaan omassa talossa ja puolet muualla.

Pyrimme tekemään kansainvälisiä vierailuesityksiä vuoden ympäri niin, että kohokohdat eivät vie kaikkea huomiota. Tästä hyvänä esimerkkinä on tanskalaisen Blam! –teoksen vierailu Helsingissä ensi tammikuussa viikolla 3. Se avaa kevätkautemme 2017.

Cirko Lab, Cirko Stage ja Cirko vierailunäyttämö

Esitystoiminnassamme on kolme tasoa: Cirko Lab tarkoittaa residenssitoimintaa ja residenssitoiminnan ulostuloja, jotka voivat olla demoesityksiä, keskusteluja, videoita tai mitä tahansa. Cirko Labin alla esitetyt tuotannot on tarkoitettu sirkustaiteen sisäiseksi ja taiteiden väliseksi keskusteluksi. Ne ovat ilmaisia ja tietysti niihin saavat osallistua myös taidekentän ulkopuoliset toimijat. Koska kyse ei ole valmiista esityksistä, Cirko Labin ohjelmisto ei ole maksullista. Demoesitykset ovatkin kehittyneet toimivaksi konseptiksi.

Cirko Stage tarkoittaa kausiohjelmaa, festivaaleja ja kohokohtia. Se on meidän tekemäämme ja kuratoimaamme esitystoimintaa – yleisötilaisuuksia, joihin myydään lippuja. Esitystoiminta tapahtuu joko Cirkon omassa talossa tai muualla.

Kolmantena on Cirko vierailunäyttämö, joka tarkoittaa muualla tuotettuja lähitaiteiden tuotantoja, joissa Cirko on tapahtumapaikkana, mutta tuotannollinen ja taiteellinen vastuu on toisella toimijalla. Vierailunäyttämötoiminnan kautta kynnys uuden löytämiselle myös Cirkon ohjelmistosta madaltuu, kun tila tulee tutuksi muiden esittävien taiteiden yleisöille.

Cirko vierailunäyttämö -ohjelman alla meillä on myös muutamia yhteistyöfestivaaleja, jotka tapahtuvat tiloissamme ja joilla on erittäin tärkeä rooli siinä esitys- ja työpajatoiminnassa mitä Cirkossa tapahtuu. Yksi näistä on Suomessa pisimpään toiminut nykyssirkustapahtuma 5–3–1 Uuden jongleerauksen festivaali. Meille se on yhteistuotanto vierailunäyttämö-toiminnan alla niin, että taiteellinen ja tuotannollinen vastuu on kumppanillamme. Ensi vuonna ohjelmistoon tulee myös toinen yhteistyöfestivaali, joka myös toimii sirkusalan kehittäjänä.

Tällä shapluunalla suunnittelemme toimintaamme siis seuraavat kolme vuotta. Katsotaan sitten uudestaan, miten maailma makaa ja missä vaiheessa me mennään.”


Teksti: Johanna Mäkelä, Sirkuksen tiedotuskeskus